Sulje ikkuna Sulje ikkuna
 
På svenska
 
Mehilinen konsernin LKSATEP ja suun terveyden hoitohenkilöstön Kiila KIILA-kuntoutus 76155


Perustietoja kurssista
Kurssin kohderyhmä: Terveydenhuolto- ja sosiaaliala, koko henkilöstö/usea ammattiala
Kurssi on aikuisten kurssi
Kuntoutujia valitaan koko maasta
Kurssin toteuttaa: Taukokangas Oy/Oulainen
Kuntoutusmuoto on KIILA-kuntoutus
Kurssi on suomenkielinen

Kurssille hakeminen
Tähän kurssiin sisältyy esivalinta.
Toimita kuntoutushakemus (KU101), ammatillinen selvityslomake (KU200) ja B-lääkärinlausunto ensisijaisesti esivalintataholle:
  Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö Pohjoinen Hesperiankatu 17 00260 HELSINKI
  Yhteyshenkilö Hannele Rosendahl, puh.: 010 414 0666, email: hannele.rosendahl@mehilainen.fi


Hakemusten on oltava esivalintataholla hakuajan päättymispäivään 25.10.2019 mennessä.
Jos et halua toimittaa hakemusta esivalintataholle, voit toimittaa hakemuksen Kelaan viimeistään hakuajan päättymispäivään mennessä.
Hae ammatilliselle kurssille lomakkeella KU101
Ammatillinen selvityslomake KU200

Kelan yhteyshenkilöt:
Katja Hyrkäs , Puh. 020 635 4133

Kuntoutujan jaksot
Kokonaispituus yhteensä 18 vuorokautta
Ryhmämuotoisissa avojaksoissa on majoitusmahdollisuus.
Kurssipaikka: Taukokangas Oy
02.12.2019 - 31.01.2020 avomuotoinen yksilöjakso 1 vuorokautta
02.12.2019 - 31.01.2020 käyntikerta, asiantuntija 1 käyntikertaa
24.02.2020 - 20.11.2020 käyntikerta, yksilö 2 käyntikertaa
10.03.2020 - 13.03.2020 avomuotoinen jakso 4 vuorokautta
07.09.2020 - 11.09.2020 avomuotoinen jakso 5 vuorokautta
01.12.2020 - 04.12.2020 avomuotoinen jakso 4 vuorokautta
14.12.2020 - 03.02.2021 käyntikerta, yksilö 1 käyntikertaa

Pääsääntöisesti avomuotoisiin yksilöjaksoihin ja käyntikertoihin ei sisälly majoitusmahdollisuutta.

Kurssiaikoihin saattaa tulla muutoksia

Paikkatilanne
Kuntoutujien paikkoja yhteensä 8
Kuntoutujien paikoista on
- ammatillisessa kuntoutuksessa 8, joista vapaana 4

Kohderyhmän kuvaus ja kuntoutustarve
Kohderyhmän henkistä kuormitusta aiheuttavat muutokset työssä, työn monimuotoisuus ja ajankäytön haasteet. Työ on tuki- ja liikuntaelimistöä kuormittavaa.

Kuntoutukseen valitaan henkilöitä joiden työkykyä heikentää sairaus ja sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve ja mahdollisuudet on riittävästi selvitetty työpaikalla tai työterveyshuollossa, ja työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäviä.

Kuntoutus käynnistyy riittävän varhain, jotta työssä jatkaminen voidaan turvata. Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jossa sairaus on osa kokonaisuutta.

Ensisijaista on todettu ja koettu tuen tarve työssä jatkamiselle. Kuntoutustarpeen taustalla voivat olla muutokset työssä tai henkilön vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä. Se voi ilmetä työsuorituksen heikentymisenä, kuormittuneisuuden kokemuksena tai jatkuvasta kuormituksesta aiheutuvina, työkykyä heikentävinä terveysongelmina. Sairauden oireiden paheneminen työssä, terveyspalveluiden lisääntynyt käyttö ja poissaolot työstä voivat myös osoittaa työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutustarvetta arvioitaessa henkilön sairauspäivärahapäivien määrällä ei ole olennaista merkitystä. Kuntoutukseen valittavan kuntoutujan työkyvyn ja työssä jaksamisen ongelmat ovat sidoksissa henkilön työhön työpaikalla, työorganisaation toimintaan ja hänen omaan ammatilliseen kehitykseensä. Kuntoutuksen edellytyksenä on, että henkilö on itse todennut tarvitsevansa tukea ja on halukas tekemään muutoksia.

Tavoite
KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työkyvyn parantaminen ja tukeminen sekä työelämässä pysyminen. Kuntoutuksessa arvioidaan monipuolisesti kuntoutujan kuntoutustarvetta ja siihen johtaneita syitä sekä kuntoutujan nykyistä työnhallintaa ja työhallinnan parantamisen mahdollisuuksia. Kuntoutuksen tarkoitus on vastata laaja-alaisin menetelmin yksilön kuntoutustarpeeseen. KIILA-kuntoutuksen sisältö perustuu toimiviin ratkaisuihin ja käytäntöihin, jotka liittyvät kuntoutujan työhön ja hänen terveytensä ja elämänhallintansa tukemisiin. Kuntoutujan toimintaympäristö on huomioitava kuntoutuksen sisällössä, jossa painotetaan kuntoutujan oppimista ja aktiivista roolia. Kuntoutusyhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon kanssa on välttämätöntä.

Kurssin toteutus
Kuntoutus toteutetaan ryhmämuotoisina avovuorokausina (majoitusmahdollisuus) ja yksilöllisen avopäivän (majoitusmahdollisuus) sekä yksilöllisten käyntikertojen yhdistelmänä. Ryhmämuotoiset jaksot ovat kaikille pakollisia. Kuntoutuksen pituus ja sisältö muodostuvat kuntoutujan tilanteen arvioinnista, ryhmäjaksoista ja yksilöllisistä osista sekä päätösosasta. Kurssi sisältää 10-13 ryhmämuotoista avovuorokautta, 1 yksilöllinen avopäivää ja 2-4 yksilöllistä käyntikertaa (joista vähintään yksi asiantuntijan käyntikerta). Kurssi toteutetaan 1-1,5 vuoden aikana.

Esivalinta
Työterveyshuollon yhteyshenkilö kokoaa suunnittelukokouksessa sovitun kohderyhmän ja tekee esivalintasuosituksen Kelaan. Esivalinta tehdään seuraavien asiakirjojen perusteella:

  • hakijan täyttämä kuntoutushakemus
  • hakijan lähiesimiehensä kanssa täyttämä KIILA-kuntoutuksen ammatillinen selvityslomake
  • lääkärilausunto B
  • muut käytössä olevat asiakirjat.


Kuvaus KIILA-kursseissa tehtävästä yhteistyöstä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa
KIILA-kuntoutuksessa kuntoutusyhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan toimijoiden välillä on ensiarvoisen tärkeää kuntoutujan työkyvyn ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi. Kuntoutusyhteistyö ei ole pelkästään tietojen vaihtamista. Yhteistyöllä tarkoitetaan sitä, että yhdessä luodaan yhteinen käsitys kuntoutujan tilanteesta ja huolehditaan sekä sovitaan kunkin toimijatahon vastuualueet ja roolit sekä tehtävät. Kuntoutustarpeen arvioinnin käytännöt on suositeltavaa kytkeä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä luomiin työkyvyn hallinnan strategioihin.

Työterveyshuollon rooli
Työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä kuntoutuksen näkökulmasta ovat kuntoutustarpeen havaitseminen, kuntoutukseen ohjaus, kuntoutujien valinta sekä kuntoutuksen aikaisen ja jälkeisen työssä selviytymisen seuranta. Työterveyshuollolla on aktiivinen rooli kuntoutuksessa (säännöllinen yhteydenpito kuntoutujaan, esim. kuntoutuksen suunnitelman laatiminen, tietojen kerääminen ja koonti ja kokoukset). Työterveyshuolto sitoutuu yhteistyöhön kuntoutuksen toteutuksen ajaksi ja varaa resurssit ja toimintamahdollisuudet tähän toimintaan.

Työnantajan rooli
Työnantajalla on keskeinen rooli kuntoutujan työkyvyn muutoksien havaitsemisessa. Työnantajan näkemys ja osallistuminen kuntoutukseen mahdollistaa kuntoutuksen työhön liittyvien tavoitteiden asettamisen ja niiden siirtymisen osaksi kuntoutujan työtä ja arkea. Työnantajalla on oma osallistuva roolinsa kuntoutusprosessin eri vaiheissa. KIILA-kuntoutuksessa yhteistyö työnantajan kanssa on suunniteltu yhdeksi osaksi kuntoutujan kuntoutusprosessia. Tämän vuoksi on tärkeää, että työnantaja sitoutuu yhteistyöhön ja yhteydenpitoon kuntoutuksen toteutuksen ajaksi.

Kelan yhteyshenkilö palveluntuottajille ja yhteistyötahoille:
Leena Penttinen, Puh. 020 63 43205, sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@kela.fi

Kurssin toteuttavien palveluntuottajien yhteystiedot
Taukokangas Oy/Oulainen , (Kelan yritystunniste 23590584000), PL 110, 86301 OULAINEN
Palveluntuottajan tehtävät kurssilla
- Vastaa toteutuksesta
- Laskuttaa kustannukset Kelalta
Yhteyshenkilö : Tiina Ikola , Puh. 044-4794752 , Faksi 08-4794701 , Sähköpostiosoite : tiina.ikola@taukokangas.fi

Muiden yhteistyötahojen yhteystiedot
Työnantaja
Mehiläinen Oy Paciuksenkatu 27 00270 HELSINKI
Yhteyshenkilö Leena Kreus, puh.: 040 8481784, email: leena.kreus@mehilainen.fi

Työterveyshuolto
Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö Pohjoinen Hesperiankatu 17 00260 HELSINKI
Yhteyshenkilö Hannele Rosendahl, puh.: 010 414 0666, email: hannele.rosendahl@mehilainen.fi


Kurssipaikan tiedot
Taukokangas Oy, Reservikomppaniankatu 11, 86300 OULAINEN
Yhteyshenkilö : Tiina Ikola , Puh. 044-4794752 , Faksi 08-4794701 , Sähköpostiosoite : tiina.ikola@taukokangas.fi